Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin yhteinen uhka.

 

Sukupolvemme on jättämässä lapsillemme ja seuraaville sukupolville elinolosuhteet, jossa ulkoilman CO₂-pitoisuus lähenee huonon sisäilman tasoa, myrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja lumisten talvien sijaan Suomessa vietetään talvet pimeässä ja vesi- tai räntäsateessa. Miljoonat ihmiset ovat vaarassa joutua etsimään turvapaikkoja maista, joita paheneva kuivuus ja nälänhätä ei uhkaa. Konfliktit ovat todennäköisiä, koska päästöjen suurimmat aiheuttajat ja pahiten ilmastonmuutoksesta kärsijät ovat usein eri ihmisryhmiä. Lisätietoja ja ajankohtaisia uutisia ilmastonmuutoksesta voit lukea CO₂-raportista

Suomalaiset aiheuttavat muiden länsimaalaisten tapaan selvästi suuremmat päästöt (n. 10 t/hlö vuodessa) kuin maailman asukkaat keskimäärin (koko maailman keskiarvo on alle 5 t/hlö ). Siksi on oikeudenmukaista, että osallistumme päästöjen vähentämiseen suuremmalla osuudella per asukas kuin vähemmän päästöjä vuosikymmenten ajan aiheuttaneet ja vähävaraisemmat ihmiset.

Eri lähteissä on esitetty erilaisia lukuarvoja eri maiden välille. Keskeisin ero tulee siitä, lasketaanko päästöt kulutuksen vai tuotannon mukaan, eli lasketaanko esim. Suomessa kulutetut Kiinassa tuotetut tuotteet suomalaisten vai kiinalaisten päästöiksi. Vastaavia moniselitteisiä kysymyksiä liittyy ilmastovaikutustarkasteluihin aina ja keskustelemme niistä mielellämme lisää esim. palautteen ja blogin kautta.
Tyypillisesti suomalaisen suurimpina yksittäisinä päästövaikutuksina ovat asuminen (lämmitys), ruoka ja liikenne. Yksilöille ja perheille suosittelemme oman hiilijalanjäljen likimääräiseen arvioimiseen mm. SYKE:n Ilmastodieettiä.

Jokainen voi vähentää omia päästövaikutuksiaan erilaisilla valinnoilla.

Tämä säästää usein myös rahaa.

 

• Kiinnitä huomiota ruokatottumuksiin. Ruokahävikki on Suomessa todella suurta ja kuormittaa ilmastoa turhaan. Kasvisten osuuden lisääminen ruokavaliossa on ilmastolle pääsääntöisesti hyväksi.
• Yksityisautoilun tarpeen kriittinen pohtiminen. Etätyön suosiminen, ajotarpeiden suunnittelu ja yhdistäminen, kimppakyydit, julkiset kulkuneuvot ja pyöräily. Jos auto täytyy olla, kannattaa perehtyä biokaasuun ja sähköautoiluun.
• Asunnon lämmitys. Riittävä lämpötilataso huonekohtaisesti, lämmön lähteen valinta silloin kuin mahdollista. Erityisesti sähkön kulutuksesta tulisi pyrkiä säästämään. Vaikka sähköntuotanto keskimäärin aiheuttaa pohjoismaissa pienet päästöt, muutokset sähkön käytössä kohdistuvat päästöiltään suurempaan tuotantoon.
• Kestävä kuluttaminen – ovatko kaikki ostokset oikeasti tarpeen? Löytyisikö tuote käytettynä esim. Torista (www.tori.fi) tai voisiko sitä lainata? Kestävien tuotteiden suosiminen. Päästökaupan alueella (Euroopassa) tuotetut tuotteet aiheuttavat todennäköisesti pienemmän päästövaikutuksen kuin vastaavat tuotteet, jotka on tuotettu ilman päästörajoituksia.
• Jätteiden kierrätys – syntypaikkalajittelu on avainasemassa. Kierrätettävyyttä voi miettiä myös ostopäätöstä tehtäessä.
• Lisää vähentämiseen liittyviä vinkkejä voi lukea CO2-raportista ja sieltä edelleen löytyvistä linkeistä. Energian säästömahdollisuuksien osalta esimerkiksi Motivan sivut tarjoavat paljon vaihtoehtoja

 

Jos tiedätte hyviä ja konkreettisia keinoja vähentää CO2-päästöjä, vinkatkaa meille.

Jokainen voi vähentää omia päästövaikutuksiaan erilaisilla valinnoilla.

Tämä säästää usein myös rahaa.

 

• Kiinnitä huomiota ruokatottumuksiin. Ruokahävikki on Suomessa todella suurta ja kuormittaa ilmastoa turhaan. Kasvisten osuuden lisääminen ruokavaliossa on ilmastolle pääsääntöisesti hyväksi.
• Yksityisautoilun tarpeen kriittinen pohtiminen. Etätyön suosiminen, ajotarpeiden suunnittelu ja yhdistäminen, kimppakyydit, julkiset kulkuneuvot ja pyöräily. Jos auto täytyy olla, kannattaa perehtyä biokaasuun ja sähköautoiluun.
• Asunnon lämmitys. Riittävä lämpötilataso huonekohtaisesti, lämmön lähteen valinta silloin kuin mahdollista. Erityisesti sähkön kulutuksesta tulisi pyrkiä säästämään. Vaikka sähköntuotanto keskimäärin aiheuttaa pohjoismaissa pienet päästöt, muutokset sähkön käytössä kohdistuvat päästöiltään suurempaan tuotantoon.
• Kestävä kuluttaminen – ovatko kaikki ostokset oikeasti tarpeen? Löytyisikö tuote käytettynä esim. Torista (www.tori.fi) tai voisiko sitä lainata? Kestävien tuotteiden suosiminen. Päästökaupan alueella (Euroopassa) tuotetut tuotteet aiheuttavat todennäköisesti pienemmän päästövaikutuksen kuin vastaavat tuotteet, jotka on tuotettu ilman päästörajoituksia.
• Jätteiden kierrätys – syntypaikkalajittelu on avainasemassa. Kierrätettävyyttä voi miettiä myös ostopäätöstä tehtäessä.
• Lisää vähentämiseen liittyviä vinkkejä voi lukea CO2-raportista ja sieltä edelleen löytyvistä linkeistä. Energian säästömahdollisuuksien osalta esimerkiksi Motivan sivut tarjoavat paljon vaihtoehtoja

 

Jos tiedätte hyviä ja konkreettisia keinoja vähentää CO2-päästöjä, vinkatkaa meille.