Sain viimein kodin aurinkovoimalan tuotantoon ja nyt siitä pääsee kirjoittamaan kokemuksia. Vaikka aurinkoenergia aiheena oli tuttu, konkreettisesti tekemällä oppi taas uutta. Kokemuksista on aihetta useampaan blogitekstiin aloittaen tarjouksista ja ennustetusta kannattavuudesta, joihin liittyi myös harmittavan suoraa vedätystä. Myöhemmin ajattelin julkaista kokemuksia mm. energiatuen hakemisesta ja tuon tuen hyvistä puolista sekä selkeistä kehitystarpeista, aurinkojärjestelmän asennuksesta ja luvituksesta, tuotannosta ja todellisesta kannattavuudesta sekä aurinkosähkön ilmastovaikutuksista.
Oman aurinkosähköjärjestelmän hankintaa aloittaessa oli tiedossa, ettei kotitalouskokoluokan aurinkovoimala ole taloudellisesti kannattavin sijoitus. Kuitenkin uuden päästöttömän sähköntuotannon tarve lähitulevaisuudessa on valtava, koska se on mm. avain päästöintensiivisten teollisuuden ilmastotavoitteiden saavuttamiseen (teräksen vetypelkistys, sähköön perustuva kalsinointi) sekä vähäpäästöiseen liikenteeseen (sähköautot ja biokaasun tuotannon lisäys vedyn avulla). Pitkän takaisinmaksuajan kanssa kipuiluun auttoi Clonetin Sari Siitosen vertaus uuden sohvan tai keittiöremontin takaisinmaksuaikaan. Kaikkien valintojen ei tarvitse olla taloudellisesti kannattavia. Sarin kokemuksia omasta aurinkovoimalasta voi lukea täältä https://www.clonet.fi/energia/kannattaako-aurinkopaneeleihin-investoida/.
Kuten Sarikin blogissaan totesi, aurinkovoimalan taloudellisessa kannattavuudessa olennaista on osuus, joka tuotetusta sähköstä menee omakäyttöön. Tuota osuutta on todellisuudessa erittäin vaikea arvioida, koska tarkimmillaan se riippuu joidenkin siirtoyhtiöiden käytännöistä huomioida mm. eri vaiheiden sähkönkulutukset. Jos siirtoyhtiö ei sovella ns. vaihenetotusta, aurinkovoimalan omistaja voi samalla sekunnilla sekä myydä sähköä verkkoon, että ostaa sitä kalliimmalla takaisin toisesta vaiheesta. Toinen tärkeä käsite on tuntinetotus, eli tasataanko aurinkovoimalan omistajan sähkölaskulle tunnin sisällä tapahtuva kulutuksen ja tuotannon vaihtelu. Joka tapauksessa sähkön käytön ja tuotannon ajallinen vaihtelu on omakäytön kannalta ratkaisevaa. Esim. pyykkikoneen käyttö pilvisenä tuntina voi johtaa kalliimman sähkön ostoon, vaikka koko päivän aurinkosähkön tuotanto ylittäisikin vuorokauden omakäytön. Helpoin tapa arvioida kesäpäivien omakäytön suuruusluokkaa on katsoa kuvaajia omasta sähkönkulutuksesta sähkönmyyjän tai siirtoyhtiön sovelluksista, mutta pilvisyyden ajallista vaihtelua niistä ei näe eikä sitä voi edes ennustaa vuosiksi eteenpäin. Meillä kulutuksen suuruusluokka oli alle 1 kW, joka olisi todennäköisesti myös taloudellisesti perustelluin mitoitus aurinkosähköjärjestelmälle.
Muutaman tarjouspyynnön jälkeen mm. Facebook osasi jo sujuvasti mainostaa minulle uusia toimittajia, joiden sivuilla on erinäisiä laskureita oikeasta kokoluokasta ja kaavakkeet yhteydenottoon tarjousta varten. Noin viiden asiallisen tarjouksen lisäksi tuli saman verran vähemmän uskottavia. Tyypillisiä vedätyksiä oli koko vuoden sähkönkulutuksen perusteella mitoitettu aurinkojärjestelmä, mikä lämpöpumpuilla (tai erityisesti sähköllä) lämmitetyssä talossa johtaa aivan liian suureen järjestelmään. Myyjä haluaisi tietenkin mielellään myydä mahdollisimman suuren järjestelmän.
Toinen yleinen virhe tarjouksien takaisinmaksuaikalaskelmissa on sähkön keskihinnan käyttö. Aurinkojärjestelmä ei poista sähkölaskuista kuukausimaksuja, eli takaisinmaksuaikalaskelmassa tulee käyttää vain muuttuvia kustannuksia, toki huomioiden sähkön myynnin, siirron ja veron summa. On hyvä muistaa, että tämä blogi keskittyy kotitalouskokoluokkaan ja erityisesti suuremman kokoluokan järjestelmissä myös esim. tehomaksuihin voi tulla alennuksia. Sähköyhtiöillä on erilaisia tapoja painottaa hinnoittelussaan muuttuvien kustannusten ja kuukausimaksujen osuutta. Aurinkosähkön kannalta olennaisella kesäajan kulutuksella kuukausimaksujen osuus voi olla hyvinkin merkittävä.
Osa toimijoista käytti ns. bookkareita, joiden palkkio vaikuttaa perustuvan myyjälle sovittuihin kotikäynteihin. Tarjoukseen ja mitoitukseen ei oikeasti tarvita kotikäyntiä. Uskottava toimittaja osaa kysyä tärkeät kysymykset (myös asennuspaikan, nostinauton tarpeen, kattomateriaalin) puhelimitse ja tarvittaessa tulla ennen asennusta varmistamaan. Yksi bookkari mainosti tyypillisesti alle 10 vuoden takaisinmaksuaikoja, joten heidän edustaja oli kutsuttava käymään. Yhdessä kesän kulutusdatasta ja sähkön muuttuvilla kustannuksilla laskemalla koroton takaisinmaksuaika heidän toimitukselle oli 61 vuotta (huom. heidän hinnassahan maksetaan myyjien ja bookkareiden palkkiot). Ei jääty tinkimään.
Yhden toimittajan erikoisuus oli virtuaaliakku, jolla aurinkosähkön tuottaja saa myydystä sähköstä saman hinnan kuin ostamastaan sähköstä. Käytännössä ”virtuaaliakun” haltija lupaa siis maksaa myös siirtoyhtiön kustannuksia. Virtuaaliakun ongelma on, ettei akkua ole olemassa ja vaikka sellainen jossain olisi, se ei vähennä siirtoyhtiön kuluja kun esim. puu kaatuu jossain verkon varrella sähkölinjalle. Mallin juju on, että siinä aurinkosähkön tuottaja sitoutuu vaihtamaan sähkösopimuksensa verrattain kalliiseen sopimukseen. Lämpöpumpuilla tai sähköllä lämmittäjille tuo on huono diili, koska suurin osa sähköstä kulutetaan talvella ja kesällä tuotettu aurinkosähkö on vain pieni osa koko vuoden kulutuksesta.
Päädyin tilaamaan järjestelmän Väreeltä, jonka tiesin luotettavaksi. Valitsin omakäyttöä (ja taloudellista optimia) huomattavasti suuremman järjestelmän, jossa 14 kpl 330 Wpeak tehoisia paneeleita pystyisi tuottamaan huipputehoa yht. 4,6 kW. Päädyimme kuitenkin halvempaan 3,7 kW tehoiseen invertteriin, joka siis leikkaa tuotantohuiput tuohon 3,7 kW tehoon ja siten sähköä menee keskellä päivää vähemmän myyntiin. Investointi käyttövalmiiksi asennettuna oli 7100 euroa, josta kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työn osuutta 3040 euroa. Investoinnista on mahdollista saada takaisin energiatukea tai vaihtoehtoisesti kotitalousvähennys. Hain energiatukea, koska tein/teetin samalla muutakin energiaremonttia. Päätöstä energiatuesta ei vielä ole tullut ja kirjoitan tuon energiatuen koukeroista lisää blogisarjan seuraavassa osassa. Virallinen kuvaus löytyy täältä https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Energiaavustus.
Kun omakäytön ajallista vaihtelua suhteessa aurinkosähkön tuotannon ajalliseen vaihteluun ei voi tarkasti ennustaa, on vaikea laskea takaisinmaksuaikaa. Sitä voi kuitenkin karkeasti arvioida järjestelmän tehon ja ns. aurinkotuntien (aurinkosähkön huipunkäyttöaika) avulla. Aurinkotunnit saa kätevästi täältä https://re.jrc.ec.europa.eu/pvg_tools/en/tools.html#PVP valitsemalla tarkasteltavan kohteen kartalta ja sovellusta voi käyttää tarkempaankin mitoitukseen ja kannattavuuslaskentaan. Työkalun mukaan aurinkotunnit on Jyväskylässä meidän hieman kaakkoon kohdistuvalla suuntauksella noin 715 h/a. Ennustettu tuotanto 3,7 kWpeak järjestelmälle olisi siis 3,7 kW x 715 h/a = 2646 kWh/a.
Omakäyttöön menevän tuotannon arvo sähkön muuttuvilla kustannuksilla on meidän sähkösopimuksella ja siirtohinnoittelulla nykyisellä verotuksella noin 9,2 snt/kWh. Edellä viitatun Sarin blogin mukaan vain puolet samaa kokoluokkaa olevan järjestelmään tuotannosta jäi omaan käyttöön, jolloin tuotannon arvo olisi 50%*9,2 snt/kWh + 50%*myyntihinta, joka riippuu myyntisopimuksesta. Jos myydystä sähköstä saa esim. 4 snt/kWh, tuotannon arvoksi tulisi noin 175 euroa vuodessa. Aurinkojärjestelmän osuus haetusta energiatuesta on 1775 euroa, joten jos energiatuki myönnetään, takaisinmaksuajaksi tulee noin 30 vuotta. Meillä Väre sitoutui ostamaan sähkön kaksi vuotta todella hyvään kampanjahintaan 14 snt/kWh, mikä nopeuttaa takaisinmaksua vuodella. Suurempi vaikutus takaisinmaksuaikaan on invertteritehoa suuremmalla paneelien huipputeholla, jonka pitäisi johtaa edellä esitettyä laskelmaa suurempaan huipunkäyttöaikaan. Jos sähkön hinnoissa ei tapahdu suuria muutoksia ja energiatuki myönnetään, todellinen (koroton) takaisinmaksuaika lienee lähellä 25 vuotta.