Tässä blogissa kerron kokemuksia ARA:n energia-avustuksen hakemisesta. Hain tuota avustusta aurinkovoimalainvestoinnin yhteydessä, kun uusi avustus tuli mahdolliseksi vuoden 2020 alussa. Heti blogin alkuun voin näin jälkiviisaasti todeta, ettei olisi kannattanut. Nimittäin tuo avustus on vaihtoehtoinen kotitalousvähennykselle, joka olisi tässä tapauksessa ollut lähes yhtä suuri kuin avustus. Tuttu kotitalousvähennys olisi säästänyt paljon aikaa ja hermoja.
Haettu energia-avustus on hakuohjeen mukaan tarkoitettu ”asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–2022”. Hyvää tässä avustuksessa on, että sillä tuetaan myös laitekustannuksia, toisin kuin työkustannuksiin rajatulla kotitalousvähennyksellä. Hyvää on myös avustuksen merkittävä määrä, joka meidän talon tapauksessa on enintään 4000 euroa. Uudemmissa taloissa avustus voi olla jopa 6000 euroa, jos pääsee lähelle nollaenergiatasoa. Kolmas positiivinen seikka on, että aiemmat energiatehokkuustoimenpiteet helpottavat avustuksen saantia. Avustusta näiden aiempien toimenpiteiden kustannuksiin ei kuitenkaan voi hakea.
Avustuksen ehtona on tietyn energiatehokkuusparaneman saavuttaminen verrattuna talon rakentamisajankohtaan. Valitettavasti energian kulutuksen mittariksi on otettu e-luvut, jotka vastaavat joskus melko heikosti todellista energiankulutusta ja vielä heikommin ilmastovaikutuksia. Tämä lähtökohta käytännössä aiheuttaa avustusprosessin monimutkaisuuden ja tekee siitä työlään.
Hakuohjeen mukaan ”Energiatodistuksen saa tehdä ainoastaan pätevöitynyt energiatodistuksen laatija” ja myös laskelmiin tätä suositellaan. Laatijoista löytyy luettelo kätevästi täältä. Koska laskelmia tarvitaan kaksi (rakennusaikainen ja korjausten jälkeinen), myös kustannukset ovat hieman ”perinteistä” energiatodistusta suuremmat. Tästä seuraa ensimmäinen avustuksen ongelmista: Osaamiseni energiatekniikan tohtorina ei riitä arvioimaan taloni rakentamisajankohdan eli vuoden 1953 e-lukua. Koska avustuksen ehtona on tietty parannus rakennusvuoden tasoon verrattuna, pätevöityneen laskijan palkkaaminen voi olla täysin hukkaan heitettyjä satasia, jos tuloksena saatu e-lukujen suhde ei riitä avustukseen. On hyvä muistaa, että eniten parannettavaa on juuri näiden vanhojen talojen energiatehokkuudessa. Samoin valtaosa öljylämmityksestä on vanhoissa taloissa. Avustuksella tuettava osuus öljylämmityksestä luopumiseen on kyllä hyvä, mutta potentiaalisten kohteiden omistajat eivät tiedä mahdollisuuksiaan saada tuota tukea.
Kuva 1. Hakemukseen tarvittavat liitteet (hakuohje).
Käytännössä avustuksen ehtona on siis epätarkan nykyisen e-luvun ja vielä epätarkemman rakennusaikaisen luvun vertaaminen. Pahin epäloogisuus säännöissä on kuitenkin ns. primäärienergiakertoimien käyttö. Nämä kertoimet ovat puulle 0,5, kaukolämmölle 0,7, öljylle 1 ja sähkölle 1,2. Näille kertoimille oli toki aikanaan tietynlaiset (ei fysikaaliset) perusteensa, mutta tässä ne ohjaavat tuen tavoitteita vastaan. Koska öljyn kerroin on pienempi kuin sähkön, kertoimet hankaloittavat öljylämmityksen korvaamista sähköön perustuvilla ratkaisuilla, esimerkiksi lämpöpumpuilla. Sähköistyminen nähdään kuitenkin yleisesti keinona ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kun tuuli- ja aurinkovoiman kannattavuus paranee ja sähkön tuotanto muuttuu jatkuvasti vähäpäästöisemmäksi. Lisäksi sähköntuotanto on EU:n päästökaupan katon alla (tiettyjä tuontiyhteyksiä lukuun ottamatta) mutta öljylämmitys ei.
Vielä vaikeammaksi tilanne muuttuu vanhojen talojen tapauksessa, kun rakentamisajankohdan lämmitysmuoto on usein ollut puupainotteinen (primäärienergiakerroin 0,5). Käytännössä primäärienergiakertoimien käyttö tuen ehtona tekee siis monien hyvien energiaremonttikohteiden avustuksen erittäin vaikeaksi. Päinvastoin puulämmityksen todellinen tai laskennallinen lisääminen helpottaisi avustuksen ehtojen täyttymistä. Kaupunkien ilmanlaadun kannalta toivon, ettei todellista lisäystä tapahdu laajamittaisesti kaupunkialueilla.
Jos toimenpiteiden jälkeinen e-luku on enintään 56% rakennusaikaisesta, eri toimenpiteille on erilaisia avustusprosentteja. Esimerkiksi ”aurinkoenergian hyödyntämiseen käytettävät laitteistot” avustettavana osuutena esitetään 50% ja ”öljylämmityksestä luopuminen” peräti 100%. Tässä kohtaa allekirjoittaja meni harhaan, nimittäin nämä prosentit eivät suoraan kerrokaan saatavaa avustusta, vaan lopuksi avustusten summa kerrotaan vielä 50%:lla. Näin lopullinen hakemani avustusmäärä putosi lähelle kotitalousvähennystä, vaikka kotitalousvähennystäkin oltiin pudotettu viime vuodesta. Kovin kannustavasta ilmasto-, energia-, resurssitehokkuus-, huoltovarmuus-, tai omavaraisuuspolitiikasta ei näiden ohjauskeinojen perusteella siis voi puhua.
Lisäksi huomasin, että taloudellisesti kannattavinta olisi ollut hakea kotitalousvähennystä aurinkovoimalan asennuksille ja energia-avustusta investoinnille. Tuen ohjeistuksessa oli selkeästi, että ”Samaan toimenpiteeseen ei voi käyttää kahta valtion tukea eli tässä tapauksessa sekä kotitalousvähennystä että ARAn myöntämää energia-avustusta”. Tuo kohta ei kuitenkaan yksiselitteisesti kerro, onko laitteiden hankinta eri toimenpide kuin niiden asennus. Soitin verottajalle ja pyysin selkeämpää ohjeistusta. Asia lähtikin verottajalla eteenpäin ja kolmen päivän kuluttua sain puhelun, ettei näitä saa jakaa kuten ehdotin.
Ainakin tässä omassa tapauksessani avustus olisi tuntunut järkevämmältä toteuttaa perustuen todelliseen energian kulutukseen. Tiedot olisi yksiselitteisiä ja helposti saatavilla esim. sähkön siirtoyhtiöltä tai öljylämmityksen tapauksessa öljylaskuista. Toissijaisena vaihtoehtona voisi olla nuo e-luvut, jos hakijalla ei ole tiedossa todellisia kulutuksia. Vertailutasona (tai suoraan ja selvemmin vaatimustasona) voisi olla rakentamisajankohdan yksiselitteisiin taulukkoarvoihin perustuvat energiankulutukset. Nykyehdoissa käytettävät e-luvut eivät ole näitä taulukkoarvoja tarkempia, vaikka ne monimutkaisesti useita oletusarvoja keskenään kertomalla lasketaankin.
Hallituksen tiedotteessa lisätalousarviosta sanotaan ”Määrärahoja ehdotetaan avustuksiin öljylämmityksestä luopumiseksi sekä kotitalouksissa että kuntien kiinteistöissä, yhteensä 45 miljoona euroa vuonna 2020”. Nyt olisi tärkeä saada tehokkaita energia- ja ilmastotoimia todella tehtyä eikä kehitellä monimutkaisia himmeleitä ja byrokratiaa. Toivottavasti nykyisen avustuksen heikkouksiin reagoidaan nopeasti ja lisäraha saadaan tehokkaampaan käyttöön. Ainakin öljylämmityksen korvaamiseen tuli mahdollisuus hakea paremmalta vaikuttavaa tukea ELY-keskukselta, mutta vain 1.6.2020 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin.
Aurinkovoimalan tuotanto ylitti kevään ja kesän aikana ensimmäisen MWh:n. Kuten pitikin, puhtaan sähkön tuotanto on ollut täysin vaivatonta näiden blogissa kuvattujen avustuskoukeroiden ja siirtoyhtiön byrokratian suorittamisen jälkeen. Avustussaaga ei vielä ole edes täysin ohi. Päätöstä maaliskuussa jättämääni hakemukseen ei ole vielä tullut ja positiivisenkin päätöksen jälkeen saan vielä täyttää ainakin maksatushakemuksen energiatodistuksen kera. Seuraavat vähintään 20 vuotta oman aurinkosähkön tuotanto pitäisi kuitenkin olla vaivatonta.