Lehmän lannalla liikenteeseen

Lehmän lannalla liikenteeseen

Noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tulee päästökaupan ulkopuolelta ja tähän puolikkaaseen suomalaiset voivat vaikuttaa muutenkin kuin ostamalla päästöoikeuksia pois markkinoilta. Meidän perheessä tuli kesällä ajankohtaiseksi uuden auton hankinta ja kuten asiaan kuuluu, koeajoimme vähäpäästöisiä malleja hybridit mukaan lukien. Kaasuauton kohdalla jokin ”kolahti”. Tankatessa yhden koeajon aikana biokaasua suomalaiselle maatilalle rakennetulla tankkausasemalla, päätimme vaimon kanssa, että meille tulee kaasuauto.

Kun vähäkulutteisinkin koeajamamme diesel-hybridi vei 2.9 litraa dieseliä /100 km, niin tajusimme, että se on silti 2.9 litraa enemmän fossiilisia polttoaineita kuin biokaasulla ajaessa. Samalla rahat virtaavat öljyn tuotantoketjulle ja lopulta ulkomaille tahoille, joilla on jo vähintään riittävästi. Mieluummin ohjaan rahani kiertotaloutta jo luonnostaan toteuttaville ja puhdasta energiaa tuottaville suomalaisille toimijoille ja heidän hankintaketjuilleen. Lisäksi kaasuautojen hiukkaspäästöt ovat erittäin vähäiset, mikä parantaisi kaupunkien ilmanlaatua jos kaasuautoilu yleistyisi. Suomessa ilmanlaatu ei ole ollut koko kansaa koskettava ongelma verrattuna maailman ”megacityihin”, mutta tutkimusten mukaan hiukkaset aiheuttavat Suomessakin useita ennenaikaisia kuolemantapauksia joka vuosi. Yksilötasolla korvaamattomia asioita.

Investointina kaasuautoa on käytännössä samanhintainen kuin vastaava bensamalli. Ensirekisteröintiin liittyvä autovero on kaasuautolla pienempi kuin bensiinikäyttöisellä, mikä kompensoi kaasuauton hieman suuremmat valmistuskustannukset (lopulta hintaeroksi jäi 200 euroa kaasuauton eduksi). Muutenkin kaasuauto vastaa täysin bensiinimallia ja siinä on esimerkiksi normaali bensatankki, jota auto alkaa käyttää jos kaasutankki tyhjenee. Vaihdon huomaa ainoastaan mittariston valosta. Vaikka kaasuasemia on vielä täällä maakaasuverkon ulkopuolella liian harvassa, on bensa-asemalla tarvinnut käydä vain kerran.

Kun Suomen kauppatase on miljardikaupalla miinuksella ja edessä tiedetään olevan ilmastotalkoot, luulisi että kaasuautoilua tuettaisiin kaikin keinoin. Polttoaineen hinnassa verotus onkin järkevällä tasolla, mutta vuosittainen ajoneuvovero on kaasuautolla käsittämättömästi suurempi(!) kuin täysin vastaavalla bensiinikäyttöisellä mallilla. Autoverokin lasketaan maakaasun mukaan, vaikka tankkaisi pelkkää biokaasua (Keski-Suomessa maakaasua ei ole edes saatavilla). Onneksi mm. liikenneministeri Berner on puhunut viime aikoina biokaasun puolesta ja nämäkin epäkohdat korjaantunee (hallituksemme toimintakyky tuntien hitaasti).

Kun huoltokustannuksetkin (kuulemma, meillä ei vielä tästä kokemuksia) ovat samaa luokkaa kuin bensamallissa, voidaan laskea alla olevan kuvan mukainen vertailu käyttökustannuksista. Siitä näkyy, että kaasuauto tulee bensiinikäyttöistä halvemmaksi, kun ajoa kertyy vuodessa noin 7 000 km tai enemmän. Jos kilometrejä tulee vähän, kaasuautoilu on siis verotuksen takia kalliimpaa.

kaasuauton-kustannukset2

Kuva: Kaasuauton käyttökustannukset verrattuna bensiinikäyttöiseen vastaavaan malliin.

CO2-vähennyskustannuksiksi muutettuna tästä saa mielenkiintoisen esimerkin. Jos ajaa yli 7 000 vuodessa, kaasuauto säästää rahaa verrattuna bensiiniin, jolloin vähennyskustannus CO2-tonnia kohden on negatiivinen. Esimerkiksi 5000 km/vuosi ajavan kannattaa mieluummin mitätöidä päästöoikeuksia CO2Eston kautta nykyisellä hintatasolla 10 €/tonni, koska biokaasun tapauksessa vähennyskustannukseksi tulisi n. 50 euroa tonnilta. Ja päästöoikeuksien mitätöinti on varmasti kannattavampi vaihtoehto, jos uuden auton hankinta ei ole muista syistä ajankohtainen. Ilmastonmuutoksen hillintäkustannus ei kuitenkaan ole ainoa päätöksiä ohjaava tekijä. Meille kaasuauton valinnassa myös kotimaisuus ja paikallinen ilmanlaatu olivat tärkeitä kriteereitä.

Edit 16.9.2016: Korjattu kuvaaja ja siihen liittyneet tekstit toteutuneen polttoaineenkulutuksen mukaiseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *