Biokaasuautoilun todelliset kustannukset

Laitoin tämän uuden blogin vanhan jatkoksi, koska alkuperäisessä oli niin hyvä otsikko. Luvut on kuitenkin hyvä päivittää, koska tuon ensimmäisen kustannusseurannan aikana Jyväskylässä ei ollut vielä kaasuasemaa ja siksi bensan osuus kustannuksista antoi väärän kuvan. Tai ei väärän, mutta kustannukset vastasivat tilannetta, jossa kaasuasemaa ei ollut kodin lähettyvillä, mutta usein reitin varrella kuitenkin.

Alla piirakkakuvaajassa siis uudet kustannusluvut, jotka laskin Keskisuomalaisen Perjantai-liitteessä 6.4.2018 julkaistua kaasuautoartikkelia varten. Sama tai lyhennetty juttu julkaistiin myös Kouvolan Sanomissa, Kymen Sanomissa, Itä-Savossa, Länsi-Savossa sekä Etelä-Saimaassa.

Kuva: Kaasuautoilun toteutuneet kustannukset puolen vuoden ajalta Jyväskylässä kaasun tankkausasemien avaamisen jälkeen. Verot on laskettu vuosimaksusta jakamalla kahdella ja huoltokustannus huoltolaskusta suhteuttamalla toteutuneet ajokilometrit (12 139 km) huoltoväliin (15 000 km). Kustannuksista puuttuu polttoaineesta riippumattomia maksuja, kuten vakuutusmaksut.

Ajokilometriä kohden kustannukseksi tulee 9,4 senttiä ja pelkkien polttoainekulujen osuudeksi 6,3 senttiä. Ja autohan oli investointina halvempi kuin vastaava bensamalli.

Uutta autoa hankkivalle biokaasulla saavutettavat päästövähennykset ovat siis todennäköisesti kannattavampia toteuttaa kuin bensalla ajo ja päästöoikeuksien osto markkinoilta. Sekä biokaasu, että päästöoikeuksien osto johtavat yhtä todellisiin päästövähennyksiin eivätkä vapauta päästöoikeuksia muualla käytettäväksi.

Mielenkiintoista on verrata lisäkustannusta, minkä tankkaaja maksaa kun valitsee Gasumin asemalla biokaasun eikä halvempaa maakaasua. Gasumin polttoaineiden hinnat olivat 26.4.2018 biokaasulle 1,45 €/kg ja maakaasulle 1,21 €/kg (lähde). Käytännössähän asiakas saa autoonsa samaa kaasua molemmissa tapauksissa, mutta valitsemalla biokaasun tankkaaja sitouttaa Gasumin hankkimaan vähintään tankatun määrän biokaasua maakaasuverkkoon. Jos oletetaan biokaasu polton osalta hiilineutraaliksi, ja bio- ja maakaasun tuotannon, käsittelyn ja jakelun vaikutukset päästöihin likimain samoiksi (mitä ne eivät välttämättä ole!), voidaan laskea paljonko biokaasun tankkaaja maksaa päästövähennyksestä tankkausasemalla verrattuna maakaasuun. Hiilidioksidin ja metaanin (eli likimain biokaasun) moolimassojen perusteella yksi kg metaania aiheuttaa 2,75 kg hiilidioksidia. Vähennetyn hiilidioksiditonnin hinnaksi tulee siis 87 euroa.

Kaasuautoilijan olisi siis selvästi edullisempi tankata maakaasua ja ostaa päästöoikeuksia pois markkinoilta CO2Eston kautta, kuin valita kalliimpi biokaasu! Valitsen silti jatkossakin biokaasun, koska uskon valinnan tukevan kotimaisen liikennepolttoaineen yleistymistä. Pelkästään CO2-päästöjen kannalta olisi tehokkaampi ostaa pois päästöoikeuksia.

 

 

______________________________________________________________________

Alkuperäinen 15.9.2017 julkaistu blogi

Nyt on kaasuautoiltu Skoda Octavialla ensimmäinen vuosi ja tutkijan luonteella kirjasin tietenkin kaikki kustannukset Exceliin :-).

Ajoa kertyi vuoden aikana poikkeuksellisen paljon, yhteensä 26 172 km. Suuren osan kilometreistä selittää vaimon pitkä työmatka viime syksynä. Toisaalta tuo työ Joutsassa mahdollisti silloin biokaasun tankkaukset järkevästi. Olosuhteet muuttuvat joskus nopeasti ja vuoden vaihteessa työmatkat lyheni sekä viime viikkoina Jyväskylässä avattiin kaksi kaasun tankkausasemaa. Vaikka tulevan 12 kk:n kustannukset ja varsinkin bensan tarve lienevät siten selvästi ensimmäistä vuotta pienemmät, on mielenkiintoista hieman tarkastella toteutuneita kustannuksia. Olennaisimmat luvut on koottu seuraavaan kuvaajaan.

Kuva: Toteutuneet kustannukset ensimmäiseltä ajovuodelta (kun Jyväskylässä ei vielä ollut kaasun tankkausasemaa).

Bensiinin osuus kustannuksista oli merkittävä, mutta on hyvä muistaa, että bensalla ajettu kilometri on noin tuplasti kalliimpi (n. 0,1 €/km) kuin biokaasulla (n. 0,05 €/km) ja siten bensiinin osuus ajokilometreistä on pienempi kuin osuus kustannuksista. Polttoaineiden osuutta matkasta (ja siten myös polttoainekohtaisia todellisia keskikulutuksia) on vaikea seurata tarkasti, koska se vaatisi mittarilukeman kirjaamisen kesken ajon aina kun kaasutankin tyhjentyessä auto vaihtaa automaattisesti bensiinikäytölle. Sen sijaan vuositasolla kustannuksia on helppo seurata tarkasti.

Kokemukset kaasuautosta ovat vastanneet odotuksia. Auton suorituskyvyssä ei ole käytännössä eroa bensakäytöllä tai kaasulla, mutta kustannuksiltaan kaasulla ajo on selvästi halvempaa. Tehdasvalmisteisessa kaasuautossa kaasusäiliöt nostavat hieman tavaratilan pohjaa, mutta eivät käytännössä vie tarvittavaa tilaa takakontista, koska tavaraa on kyydissä erittäin harvoin kattoon asti. Oikeastaan säiliöt saisivat olla suuremmatkin, koska tankkausasemaverkosto on vielä niin harva. Positiivisin kokemus on ollut hyvä fiilis tankatessa, kun tuntee tekevänsä oikein. Myös ainoat negatiiviset kokemukset liittyvät tankkaamiseen, eli liian harvassa sijaitseviin asemiin ja muutamiin kertoihin, kun joiltain asemilta ei ole saanut tankkia täyteen. Tankkaustilanne Jyväskylässä tosiaan parani jo ihan eri tasolle, ja koko Suomenkin osalta asemia on onneksi tulossa edelleen lisää.

Kustannuksiin toi mielenkiintoisen lisänsä myös Gasumin kampanja, jossa kiinteällä kk-maksulla voi tankata rajattomasti kaasua. Kun Mustankorkealla tankkaus maksaa nyt 1,3 €/kg ja auto kuluttaa noin 4 kg/100 km, voi laskea että Gasumin sopimus (biokaasulle 89 €/kk) kannattaa jos kuukaudessa ajaa 1712 km tai enemmän. Meillä tuo sopimus olisi siis kannattanut kuluneen vuoden aikana, mutta Gasumilla ei ollut vielä asemaa Jyväskylässä. Nykyisillä työmatkoilla kilometrejä tuskin tulee noin paljoa.